Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa uudistaa suomalaista korkeakoulujärjestelmää isolla kädellä.
Esimerkiksi korkeakoulutettujen nuorten määrää halutaan nostaa ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoista halutaan tehdä kandidaatti- ja maisteripohjaisia.
Muun muassa näin kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) maanantaina julkaisemassa asiakirjassa, joissa määritellään suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet 2040-luvulle.
Asiakirja sisältää useita toimenpide-ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Sen valmistelua on johtanut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.). Ehdotusten toimeenpanemiseksi laaditaan suunnitelma syksyllä.
– Vision keskeinen viesti on selkeä: osaaminen on Suomen perusta jatkossakin, Talvitie sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Meillä on tahto vahvistaa koulutusta ja koko koulutuspolkua. Korkeakoulutus onnistuu vain sillä, että koko koulutuspolku on kunnossa.
Lisää korkeakoulutettuja
Keskeisenä tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen aikuisten osuus 60 prosenttiin.
– Tämä tavoite vaatii meiltä kaikilta ponnisteluja. Erityisen tärkeää on varmistaa sujuva siirtymä toiselta asteelta korkeakouluihin, jotta korkeakoulutus päästään myös aloittamaan aikaisemmin, Talvitie totesi.
Tavoitteeseen pääsemiseksi OKM ehdottaa muun muassa korkeakoulupaikkojen lisäämistä, tehostaa koulutuksen läpipääsyä ja opiskelijavalintojen kehittämistä korkeakoulujen kanssa.
OKM haluaa, että nuoret pääsisivät korkeakouluun suoraan toisen asteen opintojen jälkeen. Nuorten korkeakouluvalmiuksia aiotaan tukea lisäämällä lukiokoulutuksen tarjontaa ja kehittämällä ammatillisen koulutuksen sisältöjä ja ohjausta.
Asiakirjassa sanotaan myös, että ”yhteiskunta antaa jokaiselle suomalaiselle lupauksen maksuttomasta korkeakoulututkinnosta.”
– Nuoret voivat luottaa siihen, että jatkossakin, myös 2040–luvulla, on mahdollisuus korkeakouluttautua maksuttomasti, Talvitie lupasi.
Korkeakoulutettujen määrän nostamisesta on linjattu myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa. Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Molempiin tavoitteisiin on vielä matkaa. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on alle 40 prosenttia, mikä on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi kuin kehittyneissä maissa keskimäärin.
Kandi- ja maisteritutkinnot ammattikorkeakouluihin
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa tehdä useita muutoksia korkeakoulujen tutkintorakenteisiin.
Ministeriö kertoo esimerkiksi selvittävänsä ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeiden uudistamista koulutusalalähtöisiksi sekä kandidaatti- ja maisteripohjaisiksi.
OKM haluaa lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihtaa suuntautumista opintojen aikana. Tämä tehtäisiin esimerkiksi niin, että korkeakoulut lisäisivät laaja-alaisia tutkinto-ohjelmia alemmissa tutkinnoissa, asiakirjassa kerrotaan.
Lisäksi ministeriö selvittää, voisivatko korkeakoulut ottaa käyttöön lyhyttutkintoja, jotka voisivat toimia reittinä korkeakouluun ja osana jatkuvaa oppimista.
OKM ehdottaa useita muitakin muutoksia korkeakoulutukseen.
OKM:n tavoitteena on esimerkiksi, että korkeakoulut sisällyttävät liikkuvuus- tai kansainvälistymisosion jokaiseen tutkinto-ohjelmaan. Myös kotimaisten kielten opetusta korkeakouluissa halutaan lisätä.
Ehdotuksiin kuuluu myös, että OKM säätää tohtorin tutkintojen suorittamisajasta ja poistaa lisensiaatin tutkinnon tutkintorakenteesta.
Opetusta ja tutkintojen sisältöjä aiotaan myös uudistaa.
Suomi on verrokkimaita jäljessä
OKM kertoo, että kansainvälisessä vertailussa suomalaisen korkeakoulujärjestelmän isoin pullonkaula on siirtymä toisen asteen koulutuksesta korkeakouluopintoihin sekä opintojen myöhäinen aloittamisikä.
Ministeriön mukaan Suomen tieteen vaikuttavuus on maailman keskitasoa parempaa, mutta keskeisten verrokkimaiden takana. Asiakirjassa kerrotaan lisäksi, että tutkimus- ja kehittämishenkilöstön koulutustaso on Suomessa verrokkimaita alemmalla tasolla.
Eroja löytyy myös siitä, miten korkeakoulutusta ja T&K-toimintaa rahoitetaan.
OKM:n mukaan yksityisen rahan osuus erityisesti koulutuksen rahoituksessa on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna pieni. Korkeakoulujen T&K-toiminnan rahoituksessa yritysrahoituksen määrä on niin ikään vähäistä.
Verrokkimaissa on panostettu Suomea enemmän myös korkeakoulutuksen julkiseen rahoitukseen.
OKM:n tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta, mutta julkisen talouden huono tilanne tekee siitä vaikeaa.
Myös sopimus ylivaalikautisesta finanssipoliittisesta sääntelystä, eli niin kutsuttu velkajarru, vaikuttaa todennäköisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen valtionrahoitukseen, asiakirjassa todetaan.
Read the full article at Yle Uutiset →
FI