Iltalehti pääsi kurkistamaan vuoden vilkkaimpana päivänä Fintrafficin liikennekeskuksen arkeen.
Suuressa keittiössä joukko ihmisiä jutustelee ja valmistaa ruokaa odottaen illan h-hetkeä.
– Kohta alkaa ruuhka, eräs työntekijöistä sanoo.
On juhannuksen aatonaatto eli tieliikenteen kannalta vuoden vilkkain yksittäinen päivä.
Työntekijöistä ei juuri päällepäin näy, mitä he tekevät. Vuorossa on monenikäisiä ihmisiä, jotka ovat aikaisin aamulla heränneet 12-tuntiseen työvuoroonsa.
Yksi työntekijöistä alkaa valmistamaan paistinpannulla omaa ateriaansa. Paistetun ruoan tuoksu suorastaan valtaa koko keittiön. Hänellä on poliisin lätkä kaulassaan. Täällä lounastaminen tapahtuu pääasiassa työn ohessa.
Olen jossakin päin Helsinkiä paikassa, jossa ohjataan koko Etelä-Suomen tie- ja raideliikennettä. Keskuksen tarkkaa sijaintia ei saa mainita, ja rakennuksessa kuvaaminen on rajattu tarkoin ehdoin.
Keittiön vieressä on suuri lasitettu avoin tila, jossa on seinällä 138 kappaletta 75 tuuman näyttöjä. Jokaisessa ruudussa on 4–6 liikennekameraa koko ajan päällä.
Tilaan on ripoteltu myös valtavia C-kirjaimen muotoisia työpisteitä, joissa kaikissa on vielä kymmenen näyttöä lisää.
Fintrafficin liikennekeskuksen katon alla toimii yhdeksän eri tie- tai raideliikenteeseen liittyvää toimijaa, mukaan lukien poliisin liikennepäivystäjä.
Kierroksen vetäjänä toimiva Fintrafficin liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki kertoo, että tiettävästi näin suurta kokoonpanoa toimijoita samassa paikassa tie- ja raideliikenteen ohjaamiseen ei ole muualla maailmassa. Jopa Tokion suurkaupungin liikenneohjaus jää kakkoseksi.
Hirvivaroitus
Fintrafficin tilastojen mukaan juhannuksen menoliikenne kaksin- tai kolminkertaistaa liikenteen solmukohdissa. Liikennekeskuksessa tuijotetaankin ruutuja ympäri vuorokauden. Huomion tulisi kiinnittyä etenkin niihin ruutuihin, joihin alkaa muodostua autojonoa.
Silloin tieliikenneoperaattorin tehtävänä on tutkia tarkemmin, onko ruuhkan aiheuttaja esimerkiksi liikenneonnettomuus.
– Me emme juuri keskity siihen, mitä on tapahtunut, vaan meidän tehtävämme on ennakoida, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan, Tarkki selittää.
Tästä tulee esimerkki puolenpäivän aikoihin, kun päivystäjä ilmoittaa hermokeskuksessa työkavereilleen hirvistä lähellä tieväylää Veikkolassa. Alueella on vaihtuva nopeusrajoitus, joten operaattori pudottaa ensi töikseen nopeusrajoitusta onnettomuusriskin ehkäisemiseksi.
Tarkin mukaan yleisimmät tieliikenteessä tapahtuvat onnettomuudet ovat peräänajoja tai kaistanvaihdosta aiheutuvia onnettomuuksia. Yllättävän paljon kameroissa näkyy myös väärään suuntaan ajavia kuljettajia.
Kun onnettomuus tapahtuu, alkavat tieliikennekeskuksessa saman katon alla olevat toimijat puhaltaa yhteen hiileen. Fintraffic voi viestiä onnettomuudesta suoraan paikalle meneville viranomaisille tai päinvastoin. Joskus Fintraffic voi olla ensimmäinen taho, joka soittaa onnettomuudesta hätäkeskukseen.
Tunneleissa tapahtuvissa tulipaloissa liikennekeskuksesta käsin voidaan säädellä tunnelien sammutusjärjestelmää ja savunpoistoa.
Samalla keskuksesta viestitään onnettomuudesta liikennetiedotteella muille tielläliikkujille ja tiedotusvälineille. Vuosittain se tekee yli 10 000 liikennetiedotetta eri poikkeamatilanteista. Se on keskimäärin noin 27 tiedotetta päivässä.
Tie poikki lupia kyselemättä
Tarkki sanoo, että tieliikennekeskuksessa on karsittu paljon byrokratian rattaita. Yksittäisellä tieliikenneoperaattorilla on valtuudet sulkea yksittäinen väylä jopa 24 tunniksi omalla päätöksellään. Toimintaohjeet tiettyihin tilanteisiin on harjoiteltu monta kertaa.
– Jos herättäisin meidän operaattorimme keskellä yötä ja kysyisin toimintaohjeista onnettomuudessa, he varmaan osaisivat heti vastata, Tarkki naureskelee.
Tieliikennekeskuksessa on varauduttu poikkeustilanteisiin. Siksi Etelä-Suomen keskuksesta voidaan tarvittaessa ohjata myös muun Suomen liikennettä. Sitä tilannetta on harjoiteltu yhä enemmän viime aikoina.
Tarkki muistaa omalta työajaltaan yhden tilanteen, jolloin osa hermokeskuksen järjestelmistä kaatui. Silloin kokeneemmat työntekijät tiesivät ottaa puhelimen käteensä ja hoitivat viestinnän soittamalla.
Vaikka juhannus on tieliikennekeskuksessa vain päivä muiden joukossa, ovat työntekijöiden jutut lomakaudessa.
Tunnelma hermokeskuksessa on varsin rauhallinen ja rento. Kukaan ei huuda.
Juhannusliikenteen hektisyys ei näy, vaan työtilassa saattaa kuulua välillä naurunpurskahduksia. Keittiössä on tarjolla työntekijöille pähkinöitä ja hedelmiä lomakauden kunniaksi.
Työntekijät saattavat välillä kerääntyä joukolla juttelemaan yhdelle työpisteelle. Lomasuunnitelmat tai päivän kuulumiset jaetaan työkavereiden kesken.
Keskustelua on muun muassa tämän kesän punkkihavainnoista. Aivan kuten missä tahansa tavanomaisessa työpaikassa.
Read the full article at Iltalehti →
FI