Hallitus puolustaa uudistusta osana tiukentunutta maahanmuuttopolitiikkaa.
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt lain, joka sallii viranomaisten evätä tai peruuttaa maahanmuuttajien oleskelulupia niin sanotun ”huonon käytöksen” perusteella.
Asiasta ovat uutisoineet useat ruotsalaismediat, ja keskusteluun ovat ottaneet osaa myös ihmisoikeusjärjestöt Amnesty ja Tukholmassa päämajaansa pitävä Civil Rights Defenders.
Ruotsalaismedia Kvartalin mukaan maanantaina hyväksytty laki lisää ”elämäntavan” merkitystä maahanmuuttajien oleskelulupien myöntämisessä ja epäämisessä. Lain seurauksena yhä useampia ihmisiä voidaan karkottaa Ruotsista.
Sen on määrä astua voimaan 13. heinäkuuta.
Oleskeluluvan perumisen perusteita ei ole Aftonbladetin mukaan määritelty yksityiskohtaisesti, mutta hallituksen mukaan perusteina voi olla esimerkiksi lain tai sääntöjen rikkominen, viranomaispäätösten noudattamatta jättäminen tai velkojen ja sakkojen maksamisen järjestelmällinen välttely.
Myös laiton työnteko, verojen laiminlyönti ja yhteydet äärijärjestöihin katsotaan vastaisuudessa perusteeksi perua oleskelulupa. Laki koskee sekä uusia hakemuksia että jo myönnettyjä lupia.
Aiemmin keväällä hallitus arvioi, että laki voi koskea jopa noin 100 000 ihmistä.
Lakia on kritisoitu voimakkaasti oppositiossa ja ihmisoikeusjärjestöissä, kuten Amnestyssa. Ne pitävät sitä mielivaltaisena ja syrjintäriskin sisältävänä, koska se perustuu osin ei-rikolliseen käytökseen.
Civil Rights Defenders on seurannut lakiehdotuksen etenemistä tiiviisti. Järjestön mukaan laki on osa laajempaa kehitystä, jossa perusvapauksia ja -oikeuksia muutetaan maahanmuuttopolitiikan avulla aiempaa ehdollisemmiksi.
– Lainsäädännön on oltava ennakoitavaa. Nuhteettomuusvaatimus jättää ihmiset epätietoisiksi siitä, mitä tekoja tai ilmaisuja voidaan käyttää heitä vastaan, Civil Rights Defenders -järjestön lakiasiainjohtaja John Stauffer sanoo.
– Se murentaa oikeusturvaa ja periaatetta yhdenvertaisuudesta lain edessä.
Hallitus puolustaa uudistusta osana tiukentunutta maahanmuuttopolitiikkaa, jota tukevat myös ruotsidemokraatit.
Samalla valtiopäivät hyväksyi kiistanalaisen ilmiantolain, joka velvoittaa julkisen sektorin työntekijöitä ilmoittamaan paperittomista henkilöistä.
Kritiikin jälkeen hallitus päätti, että ”vasikkalaiksi” kutsutun lain sisältämä velvollisuus ei koske kouluja, sairaaloita tai muita terveydenhuoltolaitoksia eikä sosiaalipalveluja.
Read the full article at Iltalehti →
FI