Yksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päähänpinttymistä on hänen edeltäjänsä Barack Obaman ydinsopimus, joka solmittiin vuonna 2015. Trumpin mukaan sopimus oli heikko ja surkea.
Mutta mikä on totuus? Esittelemme seuraavassa viisi näkökulmaa.
1. Se ei ollut Obaman sopimus
Trump kutsuu vuoden 2015 ydinsopimusta ”Obaman sopimukseksi”, mutta todellisuudessa kyse oli laajasta kansainvälisestä sopimuksesta, jota valmisteltiin vuosikausia.
JCPOA:n (Joint Comprehensive Plan of Action) osapuolia olivat Iranin lisäksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska, Saksa ja Euroopan unioni. Sopimuksen tavoitteena oli rajoittaa Iranin ydinohjelmaa vastineeksi pakotteiden purkamisesta. Länsimaissa uskottiin Iranin tähtäävän ydinaseeseen.
2. Iranilla ei ollut korkeasti rikastettua uraania
Toinen nolo tosiasia Trumpin kannalta on se, että Iran on tuottanut korkeasti rikastetun uraaninsa vasta sen jälkeen, kun Trump erosi niin kutsutusta Obaman sopimuksesta.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arvioi, että Iranilla on tällä hetkellä yli 400 kg korkeasti rikastettua uraania. Jatkojalostettuna se riittäisi jopa kymmeneen ydinaseeseen, sanoi IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi .
Kun Obaman sopimus solmittiin vuonna 2015, Iranilla ei ollut yli 20 prosenttiin rikastettua uraania. Sopimus asetti Iranille tiukat rajoitukset. Iran sai rikastaa uraania enintään 3,67 prosenttiin ja pitää hallussaan korkeintaan 300 kiloa rikastettua uraania. Tuhansia kiloja uraania laimennettiin tai vietiin Venäjälle.
Lisäksi Iran joutui vähentämään uraanin rikastamisessa käytettävien sentrifugiensa määrän noin kolmannekseen aiemmasta, ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA sai laajat tarkastusoikeudet.
Trumpin solmimassa aiesopimuksessa mainitaan, että Iranin on laimennettava uraaninsa paikan päällä IAEA:n valvonnassa. Aiesopimuksessa ei toisin sanoen ole vaatimusta, että lähes asetason uraani on vietävä pois Iranista.
Natanzin ydinlaitos 20. marraskuuta 2025. Kuva: Planet Labs PBC 3. Iran rikasti väkevää uraania vasta Trumpin aikana
Iranilla ei ollut korkeasti rikastettua uraania, kun presidentti Trump yksipuolisesti vetäytyi aiemmasta sopimuksesta vuonna 2018.
Päinvastoin, IAEA vahvisti vielä vuonna 2018, että Iran noudatti sopimuksen ehtoja.
Iran laajensi ydinohjelmaansa merkittävästi vasta sen jälkeen, kun Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta. Maa otti käyttöön yhä enemmän kehittyneitä sentrifugeja ja nosti rikastusasteen 60 prosenttiin. Uraanin jalostaminen noin 90-prosenttiseksi, ydinaseeseen kelpaavaksi, voi tapahtua nopeastikin .
Trumpin uuden sopimuksen keskeinen kysymys ei ole enää pelkästään rikastuksen rajoittaminen, vaan myös se, mitä tehdään Iranin nykyiselle satojen kilojen lähes asetasoisen uraanin varastolle .
Asiantuntijoiden mukaan Iran voisi tuottaa asekelpoista uraania viikoissa, mutta toimivan ydinaseen rakentaminen olisi erillinen ja huomattavasti vaikeampi vaihe. Julkisuudessa esitetyt arviot vaihtelevat muutamista kuukausista noin vuoteen riippuen siitä, kuinka pitkällä Iranin mahdolliset aseteknologiset valmiudet todellisuudessa ovat.
Fordon ydinrikastuslaitoksen havainnekartta Iranissa. Kuva: Riikka Tähtinen / Yle, Lähde: BBC 4. Pelissä ovat isot rahat
Trump on jatkuvasti arvostellut Obamaa siitä, että hänen hallintonsa siirsi rahaa Iranille ydinsopimuksen myötä.
On vaikea verrata sopimuksia, sillä sekä JCPOA että Trumpin uusi sopimus perustuvat samaan peruslogiikkaan. Jos Iran rajoittaa ydinohjelmaansa, se saa vastineeksi taloudellista helpotusta.
Vuonna 2016 helpotus tuli pääasiassa pakotteiden purkamisena ja jäädytettyjen varojen vapauttamisena. Nyt pöydällä ovat sekä yli 20 miljardin dollarin jäädytetyt varat että jopa 300 miljardin dollarin investointi- ja jälleenrakennusrahasto, johon yksityisten tahojen ja etenkin Persianlahden maiden toivotaan osallistuvan.
Yhdysvallat ja Israel tappoivat Iranin ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein sodan ensimmäisenä päivänä. Seinällä hänen edeltäjänsä ajatollah Ruhollah Khomeini. Kuva: EPA-EFE Trump on jatkuvasti arvostellut Obaman hallintoa etenkin siitä, että se siirsi 1,7 miljardia dollaria Iranille vuonna 2016 silloisen sopimuksen syntymisen jälkeen.
Kyse ei kuitenkaan ollut avustuspaketista, vaan vuosikymmeniä vanhan riidan sovittelusta. Iran oli maksanut Yhdysvalloille 400 miljoonaa dollaria jo 1970-luvulla shaahi Mohammad Reza Pahlavin hallinnon aikaisia asehankintoja varten. Aseita ei koskaan toimitettu vuoden 1979 vallankumouksen vuoksi.
Sovintosumma koostui alkuperäisestä 400 miljoonasta dollarista sekä noin 1,3 miljardin dollarin koroista.
Trump ja monet republikaanit kutsuivat maksua ”käteislahjaksi” ja ”lunnasrahaksi”. Obaman hallinnon mukaan kyse oli sen sijaan ratkaisusta oikeudelliseen kiistaan, joka olisi voinut tulla Yhdysvalloille vielä kalliimmaksi kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.
Useiden tiedotusvälineiden mukaan Iran saisi käyttöönsä yli 20 miljardia dollaria jäädytettyjä varoja Trumpin sopimuksen myötä. Iran sai kymmeniä miljard…
Read the full article at Yle Uutiset →
FI