Vammaispalveluista tehdään paljon valituksia hallinto-oikeuksiin. Ministeriön mukaan oikeuden ratkaisujen pitäisi vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan.
Viime vuonna uudistuneen vammaispalvelulain yhtenä painopisteenä on vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelut. Kuva: Sami Takkinen / Yle Anna Ronkainen
16:31
Hyvinvointialueiden on noudatettava uutta vammaispalvelulakia.
Näin sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi-Maria Malmlund-Laakso .
Yle kertoi viime viikolla kaksivuotiaasta Maxista ja hänen perheestään, joka on käynyt hyvinvointialueen kanssa pitkään vääntöä heille kuuluvista palveluista.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on myöntänyt vaikeasti vammaiselle lapselle hoitoapua kotiin 20 tuntia kuukaudessa. Oikeuden mukaan määrä ei ole riittävä. Tästä huolimatta perheelle ei ole myönnetty enempää lyhytaikaista huolenpitoa.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023. Tämän jälkeen vammaispalveluita koskevien valitusten määrä on kasvanut, paikoin jopa kaksinkertaistunut. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan viime vuonna.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan taustalla vaikuttavat hyvinvointialueiden säästöt .
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) kieltäytyi antamasta aiheesta haastattelua.
Ministeriöstä asiaa kommentoidaan yleisellä tasolla.
– Järjestelmän on perustuttava siihen, että lainsäädäntöä noudatetaan. Lisäksi oikeuskäytäntö on ratkaisevassa roolissa käytännön toiminnassa, Malmlund-Laakso sanoo.
Malmlund-Laakson mukaan on valitettavaa, että nykyinen taloustilanne vaikuttaa suomalaisten palveluihin.
– Tästä huolimatta lainsäädännön noudattaminen on lähtökohta.
Aluehallituksen puheenjohtaja: laki on kaikille sama
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) vakuuttaa, että hyvinvointialueella annetaan kaikki palvelut lain mukaisesti.
– Oma näkemykseni on, että viranhaltijamme tekevät päätöksiä ammattitaidolla ja noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Kuopiolaisen Maxin tapauksessa Itä-Suomen hallinto-oikeus totesi viime joulukuussa hyvinvointialueen toimivan lainvastaisesti eikä pitänyt perheen saamaa lyhytaikaista huolenpitoa riittävänä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus myös katsoi päätöksessään, että Pohjois-Savon hyvinvointialue oli rajannut perheen saamaa palvelua kaavamaisesti. Perhe saa kotiin annettavaa hoitoapua edelleen 20 tuntia kuukaudessa. Hyvinvointialue katsoo, että varhaiskasvatus on Maxin ensisijainen palvelu.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on myöntänyt vaikeasti vammaiselle lapselle 20 tuntia kuukaudessa hoitoapua kotiin. Oikeuden mukaan tuntimäärä ei riitä. Video: Sami Takkinen / Yle Raatikainen sanoo, että Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa päätöksissään huomioon oikeuden tekemät päätökset ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti.
Hän ei kommentoi yksittäistapausta julkisuudessa.
– Laki on kaikille sama eikä lain määrittelemien etuisuuksien alapuolelle voi mennä.
Raatikaisen mukaan vammaispalveluita saavien asiakkaiden palvelut ovat laajoja ja monimutkaisia. Hän ymmärtää, että henkilökohtaiset kokemukset ovat aitoja ja todellisia.
– Aivan kaikkiin toiveisiin hyvinvointialue ei kuitenkaan voi vastata. Olennaista on, että kaikille asukkaille pystytään tuottamaan lain määräämät palvelut.
Raatikainen viittaa vastauksessaan myös hyvinvointialueen tiukkaan taloustilanteeseen.
– Talous vaikuttaa siihen, miten paljon pystymme menemään lain määrittämän vähimmäistason yläpuolelle, Raatikainen toteaa.
Lapsen mahdollisuus asua kotona on turvattava
Viime vuonna uudistuneen vammaispalvelulain yhtenä painopisteenä on vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelut.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi vammaisen lapsen asumisen tukemisessa sitä, että se turvaa lapsen mahdollisuutta asua kotona oman perheensä kanssa.
– Vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä sellainen asumisen tuki, joka mahdollistaa hänelle hänen ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa nähden tarpeellisen hoidon ja huolenpidon, osallisuuden sekä turvallisen kasvuympäristön, Malmlund-Laakso sosiaali- ja terveysministeriöstä tiivistää.
Viimeisimmät vammaispalvelulakia koskevat muutokset tulivat voimaan tänä vuonna.
Lain siirtymäaika päättyy ensi vuoden lopussa.
Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa vammaispalvelulain tavoitteiden toteutumista yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa.
– Tärkeimpiä seurattavia asioita on muun muassa vammaisten oikeuksien toteutuminen, Malmlund-Laakso sanoo.
Read the full article at Yle Uutiset →