Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevien vuosien taloutta määrittää 63 sivua, joiden nimi on Keski-Suomen hyvinvointialueen arviointiryhmän loppuraportti .
Raportti listaa kuluva vuosi mukaan lukien 230 miljoonan euron edestä toimenpide-ehdotuksia, käytännössä säästöjä, jotka hyvinvointialueen pitää toteuttaa vuoden 2030 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi raportin ja sen ehdotukset viikko sitten.
– Ehdotukset ovat käytännössä vaatimuksia. Taustalla on aina uhka, että jos emme pysty niitä noudattamaan, voi tulla aluejakoselvitys tai valtiovarainministeriö voi haastaa meidät oikeuteen, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Tony Melville (sd.).
Vinkkiä uusille arviointialueille
Säästötyön johtaminen lankeaa Piia Vuorelan harteille. Hän on johtanut Keski-Suomen hyvinvointialuetta vajaan kahden kuukauden ajan. Edellinen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sai syksyllä käytännössä potkut , koska talouden remontti ei edennyt hyvinvointialueen päättäjien mielestä tarpeeksi rivakasti.
Keski-Suomi oli ja on säästöjensä kanssa pakon edessä: rahaa kuluu enemmän kuin valtio sitä antaa.
– Käytämme veronmaksajien rahoja, ja siihen liittyy valtava moraalinen vastuu käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Nyt meitä muistutettiin siitä, Vuorela sanoo arviointimenettelyyn joutumisesta.
Valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla . Näille alueille Vuorela antaa vinkiksi avoimuuden.
– Kannattaa analyyttisesti ja läpinäkyvästi tarjota kaikki omat tiedot, hän sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen arviointiryhmän työtä Vuorela kehuu, vaikka muistuttaakin samalla, ettei hän itse ollut siinä varsinaisesti mukana.
– Minulle näyttää siltä, että se on edennyt hyvässä työjärjestyksessä. On edetty selkeästi kokonaisuus kerrallaan.
Säästöä etunojassa
Arviointiryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2025, ja Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti säästökuurinsa jo paljon ennen ryhmän loppuraportin valmistumista.
Joulukuussa 2025 aluevaltuusto nuiji läpi sote-palvelujen karsinnan . Kiinni meni muun muassa sote-asemia, vuodeosastoja, hammashoitoloita ja neuvoloita.
– Ymmärtääkseni luottamushenkilöt oma-aloitteisesti aikaistivat sitä, koska halusivat osoittaa, että pääsemme nopeammin taloutemme kuskin rattaille, Vuorela sanoo.
Säästöjä pitäisi kuitenkin edelleen löytää viitisenkymmentä miljoonaa euroa vuodessa.
– Katsomme läpi kaikki toimintomme. Mitä ikinä teemmekin, siitä täytyy olla hyvinvointihyötyä, terveyshyötyä tai turvallisuushyötyä. Jos sellaista ei ole, meidän ei kannata sitä tehdä.
Piia Vuorela painottaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista. Kuva: Simo Pitkänen / Yle Hyvinvointialue arvioi esimerkiksi sitä, mitä kannattaa tehdä liikkuvina palveluina, mitä verkossa ja mitä kivijalassa, sekä mitä palveluita kannattaa ostaa ja mitä taas tuottaa itse.
Keski-Suomessa on maan keskitasoa raskaampi ja kalliimpi sosiaali- ja terveydenhuolto. Käytännön esimerkkinä Vuorela nostaa esiin ikääntyneiden palvelut. Ne ovat Keski-Suomessa laitospainotteisempia kuin maassa keskimäärin.
Vuorelan mukaan hyvinvointialue analysoi sen, kuinka ikääntyville voitaisiin järjestää kevyempiä palveluita kotiin tai yhteisölliseen asumiseen. Tavoitteena on, että pienempi osa ihmisistä on ympärivuorokautisessa hoivassa ja hekin lyhyemmän aikaa.
– Se on halvempaa ja samalla inhimillisempää. Ja jos ympärivuorokautista hoivaa tarvitsee, on selvä, että sitä saa. Se on lakisääteistä.
Läpileikkaava digi
Keski-Suomen hyvinvointialueen toimenpideohjelman kattava teema on digitaalisuus. Se mainitaan merkittäväksi säästökeinoksi kaikilla toimialoilla, ja teknologia ja etäpalveluiden laaja käyttö ovat käytännössä edellytyksiä säästöjen täysimääräiselle toteutumiselle.
Tavoitteena on esimerkiksi se, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydenotoista tapahtuu digitaalisesti. Samaan aikaan puolesta miljoonasta miljoonaan suomalaista ei kykene hoitamaan asioitaan verkossa .
Piia Vuorela vakuuttaa, että palveluita saa.
– Tarvitseville tarjotaan puhelimella tai paikan päällä asioimista. Minusta on upeaa, että on monia eri tapoja tarjota palveluita.
Piia Vuorela sanoo, että digitaalisuus saattaa madaltaa asioinnin kynnystä.
Video: Simo Pitkänen / Yle Hyvinvointialueiden digipalvelut ovat vielä keskeneräisiä eivätkä aina erityisen käyttäjäystävällisiä, eikä digitaalisuus välttämättä tuo juurikaan säästöä. Hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan digikäynnit korvasivat noin viisi prosenttia kalliimmista fyysisistä käynneistä.
Read the full article at Yle Uutiset →
FI