Yle uutisoi tapauksesta, jossa Oulussa asuva tytär ryhtyi Turussa asuvan isänsä omaishoitajaksi. Jatkossa lasten antama apu voi vähentyä.
Pekka Heikkilän tytär Eeva Heikkilä ryhtyi isänsä omaishoitajaksi. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle Henna Korkala
20:28
Iäkkäiden vanhempien lapsiltaan saama apu voi vähentyä tulevaisuudessa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa. Syynä on yhteiskunnan ikärakenne.
Kehusmaan mukaan tähän asti ollaan oltu tilanteessa, jossa hyväkuntoista eläkeikäistä väestöä on ollut paljon.
Suuret ikäluokat ovat pitäneet huolta iäkkäistä vanhemmistaan ja puolisoistaan. Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1945–1950 syntyneitä.
– Nyt tilanne kääntyy toisinpäin. Kun suuret ikäluokat tulevat siihen ikään, että he tarvitsevat palveluja, meillä on huomattavasti pienempi läheisresurssi vastaamassa tarpeeseen.
Pienempi määrä läheisiä ei voi kantaa isompaa vastuusta iäkkäistä, Kehusmaa summaa. Riskinä on, että lasten antama apu vähenee.
Nykyinen palvelujärjestelmämme on rakentunut sen varaan, että meillä on tietty määrä läheisapua, Kehusmaa selittää.
– Jos uudet sukupolvet ajattelevat eri tavalla iäkkäiden läheisten auttamisesta, se aiheuttaa kiihtyvän palvelutarpeen, johon hyvinvointialueiden on kyettävä vastaamaan, hän sanoo.
Yhteiskunta ei pysty huolehtimaan iäkkäistä ilman omaisia
Yle uutisoi aiemmin tapauksesta, jossa Oulussa asuva Eeva Heikkilä ryhtyi Turussa asuvan isänsä Pekka Heikkilän omaishoitajaksi.
Kehusmaan mukaan virallisen omaishoidon lisäksi Suomessa on valtava määrä vapaaehtoista läheisapua, josta ei makseta palkkioita eikä läheisellä ole virallista omaishoitajan statusta.
Ilman omaisten panosta yhteiskunta ei pysty huolehtimaan iäkkäistä – ei tällä hetkellä, eikä tulevaisuudessa, Kehusmaa sanoo.
Omaishoitajien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa on paljon iäkkäiden läheisapua.
– Suhtaudun varauksella siihen, että läheisten merkitys voisi kasvaa nykyisestä niin, ettei sillä olisi vaikutuksia muualle yhteiskuntaan, esimerkiksi työelämään.
Kuka hoitaa vanhukset?
Hyvinvointialueet leikkaavat isoja summia vanhuspalveluista. Jos palvelut vähenevät ja läheisapu vähenee, niin mitä se tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle?
Epävarmuutta, Kehusmaa sanoo. Jos halutaan, että tulevaisuudessa läheisavun määrä kasvaa, niin sen eteen vaaditaan aktiivisia toimia.
– Täytyy löytää tasapaino sille, mikä on läheisavun järkevä taso ja missä asioissa läheiset voivat auttaa.
Kehusmaan mukaan kotihoidossa on ihmisiä, jotka tarvitsevat raskaitakin palveluita. Silloin läheisen voimavarat loppuvat nopeasti.
Käytännössä tasapainon löytäminen tarkoittaa sen miettimistä, mitkä asiat kuuluvat läheisavun piiriin ja mitkä ammattilaisten hoidettavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden hoitoon pitäisi tarjota parempia keinoja läheisille.
Kehusmaan mukaan olisi myös tärkeää mahdollistaa se, että moni haluaa auttaa vapaaehtoisesti.
– Se on arvokasta työtä yhteiskunnan näkökulmasta, että suomalaisilla on näin laajasti halukkuus auttaa iäkkäitä. Siihen kannattaa kannustaa.
Read the full article at Yle Uutiset →
FI