BRYSSEL Kesäkuun alussa eurooppalaisten Nato-maiden stressi kasvoi. Yhdysvallat ilmoitti, että se ei enää tarjoa joukkojaan kriisiajan vahvistuksiksi kuten aiemmin. Muutos tuli voimaan saman tien.
Lista sotilaallisen tuen vähentämisestä vuoti Saksan mediaan: vähemmän sukellusveneitä, ilmahyökkäysosastoja ja hävittäjiä.
Naton voima perustuu siihen, että maat puolustavat toisiaan. Yhdysvaltojen osittainen häipyminen tukijoukoista horjuttaa puolustusta.
Yhdysvallat valitsee sodistaan tärkeimmät
Yhdysvalloille kyse on sen oman kansallisen intressin panemisesta Naton eli Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteisen intressin edelle. Se päättää kulloinkin, mikä sota on sille tärkein, ja pitää itsellään joustovaran.
Kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin, oltiin tilanteessa, jossa on kilpailevia tarpeita ja samanaikaisia sotia. Yhdysvallat lykkäsi asetoimituksiaan esimerkiksi Viroon, sillä teollisuus ei pysty täyttämään tarpeita riittävän nopeasti. Joitakin Euroopan harjoituksiin tarkoitettuja joukkoja lähtikin Lähi-itään.
Ei sittenkään niin dramaattista?
Pari viikkoa ilmoitusta sulateltuaan Naton eurooppalaiset jäsenet näyttävät tulkitsevan, että kriisiajan joukkojen vähentäminen ei olisikaan aivan niin dramaattinen asia kuin ensin näytti.
Tätä perustellaan sillä, että joukot ovat laskennallisia.
Yhdysvaltojen ministeri Pete Hegseth tuli pitkästä aikaa Nato-kokoukseen mutta lähti etuajassa muiden kiireidensä takia. Kuva: Olivier Hoslet / EPA Joukkoja, joita Yhdysvallat on korvamerkinnyt Naton käyttöön, on nyt entistä vähemmän. Mutta Yhdysvallat voi halutessaan liikutella muita joukkoja kuten tahtoo ja jos se haluaa puolustaa Eurooppaa, se tekee niin.
Menetettyjä kykyjä ei tarvitse korvata yksi yhteen
Toinen perustelu sen puolesta, että hätä ei olisikaan niin suuri kuin ensin vaikutti, on se, että Eurooppa pystyy ajan kuluessa korvaamaan Yhdysvaltojen tarjoamia asejärjestelmiä, eikä niitä tarvitse korvata yksi yhteen.
Eurooppa ei välttämättä tarvitse esimerkiksi valtavaa määrää kalustoa, jota tarvitaan pitkien etäisyyksien yli toimimiseen toisin kuin Yhdysvallat, jonka on yllettävä sotavoimillaan joka puolelle maailmaa. Euroopan tämänhetkinen uhka on Venäjä.
Monella maalla on kriisitilanteiden varalta Naton käyttöön lisää joukkoja, joita tähän mennessä ei ole ilmoitettu joukkopooliin. Tämä tuo jouston varaa.
Suomen joukoista suuri osa on jo nyt ilmoitettu Naton käyttöön, mutta ne on määritetty toimimaan Suomessa. Toisin sanoen Suomi puolustaisi kriisissä Natoa puolustamalla Suomea.
Yhdysvaltojen kiire on ongelma
Yhdysvaltojen avun vähentämisessä suurin huoli on ajoitus: Yhdysvallat muutti käytäntöään yhdellä ilmoituksella. Eurooppa ei ehtinyt sovittaa omia sotilaallisia kykyjään tilanteeseen. Saksan puolustusministeri Boris Pistorious sanoi medialle, että on vaikeaa ja vaarallista vetää apu pois niin nopeasti ennen kuin tiedetään, kuinka nopeasti se voidaan korvata.
Nato ei ole halunnut kertoa, mikä muutoksessa on huolestuttavinta, koska Venäjä hyödyntäisi viestiä. Eri lähteiden mukaan yksi eniten huolta aiheuttavista puutteista ovat pitkän kantaman täsmäohjukset. Niissä Eurooppa on ollut riippuvainen Yhdysvalloista.
Palkitse ja rankaise
Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon on vähentynyt ja tulee yhä vähenemään. Sotaministeri Pete Hegseth kävi Brysselissä kertomassa eurooppalaisille, että Amerikka on tyytymätön ja aikoo tarkastella tukeaan Euroopalle uudelleen puolen vuoden sisällä. Siinä hyötyvät ne, jotka tekevät Yhdysvaltojen mielestä tarpeeksi. Ne jotka eivät tee, saavat maksaa siitä.
Tätä voi pitää uhkailuna ja kiristyksenä. Natossa kuitenkin arvioidaan, että se on Yhdysvaltojen tapa luoda eurooppalaisille lisää painetta, jotta hidasliikkeiset maat vihdoin ottavat puolustuksen tosissaan.
Euroopan Nato-maat ja Kanada ovat kuluneen vuoden aikana kasvattaneet puolustusbudjettiaan yhteensä 20 prosenttia. Naton mukaan se on hyvä tulos. Suomen ja Viron mielestä se ei ole tarpeeksi.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth oli tyytymätön Euroopan maiden toimintaan. Kestääkö Iranin rauha Ankaraan asti?
Natossa diplomaatit kuitenkin kuuntelevat tarkalla korvalla sitä, että vaikka Hegseth käy arvostelemassa eurooppalaisia. presidentti Donald Trump on ollut Natosta viime viikot aika hiljaa.
Nyt mietitään, kauanko suvantovaihe kestää. Kestääkö tulitauko Iranissa kolme viikkoa? Kantaako rauha Ankaran-kokouksen yli?
Eurooppalaiset toivovat myös, että Trumpin rauha Iranissa hyödyttäisi Ukrainaa. Volodymyr Zelenskyi näyttää juuri nyt enemmän voittajalta kuin häviäjältä.
Naton viimeaikaisista vaikeuksista huolimatta tilanteessa voi nähdä Nato-lähteiden mukaan myös jotain positiivista. Eurooppa on Venäjän suhteen yhtenäisempi kuin koskaan.
Ydinasepolitiikka otti askelen eteenpäin
Vaikka Yhdysvallat vähentää tavanomaisin asein tapahtuvaa tukeaan Euroopalla, ydinaseensa se lupaa pitää Euroopan turvana.
Torstain kokouksessa Nato otti myös askelen eteenpäin ydinpelotteessaan. Aseet modernisoidaan vastaamaan nykytilannetta. Euroopan ydinpelote t…
Read the full article at Yle Uutiset →
FI