Aapo Salonen retired from the army and received two one-offs in less than a year so the numbers have grown

Aapo Salonen kotiutui varusmiespalveluksesta kesällä 2025. Hän on menossa kertaamaan lyhyen ajan sisään jo toistamiseen.

– Kyllä se vähän säikäytti, kun se toka kirje tuli postissa. Sitten vain oikea mindset [asenne], niin se on ihan hauskaa, Salonen kuvaa reaktiotaan postin tuomaan kirjeeseen.

Salonen on joutunut järjestelemään opiskelu- ja työasioitaan uuteen uskoon kertausharjoitusten vuoksi. Tentti- ja kurssiaikoja setvittiin tiettyjen opettajien kanssa. Seurauksena oli lopulta tenttisuma, mutta töissä asiat sujuivat mutkattomammin.

– Töiden suhteen voi vaan olla, että on mahtavat esimiehet, mutta niitten kanssa ei ole tarvinnut vängätä ollenkaan, Salonen arvioi asioiden sujuvuutta.

Kertausharjoituksia lisätty ja tehostettu

Puolustusvoimat tiedotti pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, että kertausharjoituksiin vuosittain osallistuvien määrä nousee noin 20 000 reserviläisestä 30 000:een.

Pääesikunnan koulutusosaston suunnittelija Ossi Hietala kertoo, että vuosina 2022–2023 koulutettiin jopa 28 000–29 000 reserviläistä.

Tämän jälkeen määrä on asettunut 21 500 reserviläiseen vuosittain.

Osallistumiskertoja viimeisen parin vuoden aikana on kertynyt noin 25 000 vuodessa.

– Yleinen kustannustason nousu ja osana suurempaa kokonaisuutta kertausharjoituskoulutukseen käytettävät resurssit ovat hieman eläneet, Hietala selittää lukumäärien vaihtelua.

Kertausharjoituksiin käskettävät joukot perustuvat pääesikunnan asettamiin joukkotuotantovaatimuksiin, joiden perusteella muodostuvat kiintiöt kertausharjoituksille.

– Nämä suunnitelmat laaditaan aika pitkäjänteisesti, jotta voidaan sovittaa operatiiviset tarpeet ja toisaalta käytettävissä olevat resurssit tehokkaasti yhteen, Hietala avaa kohdentamista.

Takavuosilta joillakin voi olla sellainen kokemus kertausharjoituksista, että harjoituksissa on ollut runsaasti odottelua. Ossi Hietala sanoo, että kertausharjoituksissa meno on tehostunut menneisyydestä.

– Samalla kun harjoitukset on hieman pidentyneet – ollaan tultu laskennallisesti noin viidestä päivästä noin kuuteen päivään – niin kun siihen perustamisen ja purkamisen väliin mahtuu enemmän tehokasta koulutusaikaa, niin sitä pyritään käyttämään entistä enemmän hyödyksi.

Lisääntyneet kertausharjoitukset eivät huoleta työnantajia

Suomen yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan kertausharjoitukset eivät aiheuta suuria vaikeuksia työpaikolla. Hän sanoo, että kutsuihin suhtaudutaan työnantajissa ymmärtäväisesti.

– Työnantajat ymmärtävät sen, että tässä on kyse yhteisestä asiasta, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Suomen yrittäjät on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestö, joka saa Rytkönen-Sandbergin mukaan aika ajoin kysymyksiä, onko työnantajalla esimerkiksi palkanmaksuvelvollisuutta siltä ajalta, kun henkilö lähtee kertausharjoitukseen.

Myös kertausharjoitusten ajankohta voi aiheuttaa yrityksissä päänvaivaa.

– Työpaikalla sekä työnantaja että työntekijä ovat yhdessä todenneet tilanteen olevan sellainen, että välttämättä kertausharjoitukseen ei voisi lähteä siksi, että työntekijän läsnäolo on yritystoiminnan kannalta kriittistä, Rytkönen-Sandberg avaa järjestön saamia kysymyksiä.

Jos kertausharjoituskirjettä ei kuulu?

Kansalaisten kiinnostus maanpuolustuskoulutusta kohtaan on lisääntynyt viime vuosina.

Jos kertausharjoituksiin haluaisi, mutta kirjettä ei ole tullut, neuvoo Pääesikunnan koulutusosaston suunnittelija Ossi Hietala päivittämään tiedot OmaIntti-verkkopalvelussa, jotta aluetoimisto tietää esimerkiksi henkilön koulutus- ja ammattitaustasta sekä terveydentilasta.

– Myös osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen voi edesauttaa uuden sodanajan tehtävän saamista, Hietala vinkkaa järjestötoimintaan osallistumisesta.