Lakkojen määrää Suomessa pitävien liiallisena osuus on laskenut merkittävästi viime kesän aikana, kertovat Suomen Yrittäjien julkaisema työelämägallup. Kyselyssä, jossa vastasi noin 1 098 työelämässä olevaa, selvisi, että noin kolmannes työntekijöistä – eli 31 prosenttia – pitää lakkojen määrää liiallisena. Tämä on selvä lasku viime vuoden kesäkuun 38 prosenttista. Tulos viittaa siihen, että työmarkkinat ovat vähemmän kiistanaisia ja että lakkojen määrä on saatu parempaan tasapainoon.
Gallupin mukaan 56 prosenttia vastaajista ei ole samaa mieltä siitä, että lakkoja on liikaa, kun taas 13 prosenttia ei kyennä arvioimaan tilannetta. Työmarkkinoiden tilanne on muuttunut merkittävästi, mikä on osoittanut, että yhä useampi ajattelee, että lakkoja ei ole liikaa. Tämä muutos on osaltaan johtanut siihen, että työtaisteluja on vähemmän ja että työelämä on helpommalla. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä korosti, että erityisesti kevään 2024 poliittiset lakot, jotka monet pitivät ylimitoitettuina, ovat osoittaneet, miten työmarkkinat ovat muuttuneet.
Poliittisen lainsäädäntöuudistuksen jälkeen, joka voimi toulkku 2024, on ollut mahdollista, että työtaistelujen määrä on vähentynyt. Laissa on rajattu poliittisten lakkojen keston 24 tunniin, rajoitettu tukilakkoilua ja korotettu lakkosakkoja. Johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä korosti, että poliittisia työtaisteluja ei ole ollut käytännössä ollut, ja että viimeinen työehtosopimuskierros sujui rauhallisesti. Tämä on osoittanut, että lainsäädäntö toimi juuri niin, kuin sen tarkoituksessa oli.
Julkisella sektorilla on myönteisempi suhtautuminen lakoihin, kun taas yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat ovat erityisesti kritisoineet lakkojen määrää. 71 prosentti hyvinvointialueilla työskentelevistä ei pidä lakkoja liiallisina, kun taas valtion ja kunnan alueella vastaavat osuudet ovat 60 ja 59 prosenttia. Toimitusjohtaja Pentikäinen arvioi, että julkisella sektorilla on ollut erityistä huomiota siihen, että lakot eivät kaadeta kuntia, vaikka aiheuttavat ongelmia kansalaisille. Hän korosti, että yritykset voivat pahimmillaan tuhota työpaikkoja.
Kyselyssä kysyttiin myös, kannattaako eduskuntaa päätöksentekoa poliittisten lakkojen rajoittamisesta. Noin kolmannes työelämässä olevista kannattaa tätä päätöstä, kun taas 47 prosenttia vastustaa sitä. Vastustus on suurinta ammattiliittoon kuuluvien, työttömien sekä työntekijäasemassa olevien keskuudessa. Tämä viittaa siihen, että eri ryhmät eivät vielä ole täysin samaa mieltä siitä, mitä on oikea tapa hallita lakkojen määrää.
Kysely toteutettiin Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 8.–18.5.2026, ja vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa työelämässä mukana olevia suomalaisia. Luottamusväli on 3,0 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla. Tämä tarkoittaa, että tulokset ovat luotettavia ja että ne voidaan katsoa koko työelämän näkökulmasta.
2 servizi
IltalehtiIndipendenteCentroieri Suomen Yrittäjät: Lakkoja ei koeta enää yhtä liiallisiksiThe article reports on a survey conducted by Suomen Yrittäjät (Finnish Business Federation), which indicates a decline in the proportion of people who consider strikes in Finland to be excessive. According to the survey, 31% of respondents now view strike levels as too high, down from 38% in summer 2024. The federation attributes this shift to new legislation limiting the duration of political strikes to 24 hours, restricting protest actions, and introducing fines for violations. They note that since these reforms, there have been no significant political labor disputes, and recent collective bargaining rounds proceeded calmly. The survey also highlights gender and sector differences, with men and those in leadership positions more likely to view strikes negatively, while public sector workers tend to be more supportive. The survey was conducted between May 8–18, 2026, involving 1,098 participants aged 18–69.
Lettura del bias (Centro): The article presents data from a survey showing a decrease in public perception of excessive strikes, but does not overtly criticize or praise the legislative changes. It provides balanced context by citing both positive outcomes (reduced conflict) and ongoing concerns (public sector support, gender
Helsingin SanomatIndipendente🔒Centro5 gg fa Ministeri Ikonen puolustelee tekoälyn tuottavuuden tavoitetta, joka ei perustu laskelmiinMinister Ikonen has defended Finland's goal of increasing productivity through artificial intelligence, despite the lack of concrete calculations supporting this objective. The minister emphasized the importance of embracing AI in the public sector, suggesting that the focus should be on taking action rather than waiting for detailed data. This approach highlights a proactive stance towards integrating AI into governmental operations, aiming to enhance efficiency and innovation. However, critics argue that setting such goals without solid evidence could lead to misallocation of resources and unrealistic expectations. The discussion reflects broader debates around the role of AI in public administration and the need for balanced, evidence-based policymaking.
Lettura del bias (Centro): The article presents Minister Ikonen's position on AI productivity goals in the public sector without overtly favoring one side. It includes his statements but does not provide additional commentary or sourcing that would indicate a clear ideological slant. The framing remains neutral, focusing on I
★
Manteniamo le notizie oneste.
ObjectiveNews è finanziato dai lettori e senza pubblicità: ti mostriamo il bias invece di nasconderlo. Sostieni il giornalismo indipendente per 5 €/mese.
Diventa sostenitore