A little boy was found alive in the rubble in Venezuela six days after the earthquake

Kolmevuotias poika löydettiin elossa raunioista Venezuelassa kuusi päivää maanjäristyksen jälkeen, mikä on merkittävä positiivinen kehitys katastrofisessa tilanteessa. Maanjäristykset, jotka tapahtuivat viime viikon torstaina, aiheuttivat vakavia vaurioituksia ja uhkailivat monien elämän. Poika, jonka nimeltä on todettu Kieber Morán, oli hautautunut raunioiden alle, mutta hänet löydettiin tiistaina Jordanian pelastusryhmän toimesta. Tämä ryhmä toimi La Guiran osavaltiossa, joka on yksi maanjäristyksissä pahiten kärsineistä alueilta. Lapsen elintoiminnot ovat hyvät, ja hänet on toimitettu sairaalahoitoon Venezuelan pääkaupungissa Caracasiin. Presidentti Delcy Rodríguez kuvaili poikan löytymistä "toivon lähteeksi kansallemme", mikä korostaa merkitystä, jota tapaus saattaa antaa.

Pelastusoperaatio sijoittui La Guiran osavaltioon, jossa maanjäristykset aiheuttivat laajamittaisia vaurioituksia. Ensimmäisen maanjäristyksen voimakkuus oli 7,2, ja toisen 7,5. Nämä maanjäristykset aiheuttivat runsaasti vaurioituksia, ja tällä hetkellä on vahvistettu kuolleen 1 943 ihmistä. Yli 10 000 ihmistä on loukkaantunut, ja kateissa on yli 45 000 ihmistä. Vaikka pelastustyöt ovat etenevät, niitä estää osaltaan sopivan kaluston puute. Raunioita on raivattu jopa käsin, mikä viittaa vaikeuksiin pelastuksessa. Kansainvälinen apu on kuitenkin toteutettu hyvin, ja yli 30 maata on lähettänyt Venezuelaan humanitaarista apua ja etsintä- ja pelastusryhmiä. Suomi on lähettänyt myös hätämajoitusapua.

Kolmen vuoden ikäinen poika ei ole aina varma, koska virkaattekevä presidentti Delcy Rodríguez kutsuu tätä kolmevuotiaaksi, kun taas parlamentin puhemies Jorge Rodríguez kaksivuotiaaksi. Tämä epäselvyys ei kuitenkaan vaadi pojan elämän mahdollisuutta, vaan se korostaa sitä, että tarkka iän selvittäminen voi olla vaikeaa. Poika oli tiettävästi ainoa tiistaina raunioista pelastettu henkilö, mikä korostaa poikan löytymisen merkitystä. Presidentti Rodríguez kutsuu poikan löytymistä elävänä toivon hetkeksi, mikä viittaa siihen, että poika on ollut toivottava symboli kaiken uskonnon ja toiveen välillä.

Ensimmäiset vuorokaudet pelastuksessa ovat erityisen tärkeitä, koska ne ovat eloonjääneiden pelastamisen kannalta ratkaisevia. Tilastollisesti ensimmäiset 72 tuntia ovat tärkeimmät, ja joissakin tapauksissa raunioihin jääneet ovat selvinneet pitkiä aikoja. Esimerkiksi Japanissa teini-ikäinen poika ja hänen 80-vuotias isoäiti pelastettiin kotinsa raunioista yhdeksän päivää maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen. Haitissa 16-vuotias tyttö selvisi raunioissa 15 päivää maanjäristyksen iskettyä. Tämä viittaa siihen, että elämänmahdollisuudet voivat olla erittäin suuret, jos ihmisillä on riittävästi happea, lämpötila on sopiva ja he eivät ole loukkaantuneita.

Selviäminen riippuu monista tekijöistä, kuten onko raunioihin jäänyt loukkaantunut, onko hänellä tarpeeksi happea, onko lämpötila liian kylmä tai kuuma. Ihminen pärjää ilman ruokaa kauemmin kuin ilman vettä. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi korostaa, että ensimmäiset vuorokaudet ovat hyvin ratkaisevia. Viime viikon maanjäristysten virallinen uhriluku on noussut yli 1 900:aan, ja loukkaantuneita on yli 10 000. Todellinen uhriluku pelätään olevan paljon korkeampi, koska kateissa on yli 45 000 ihmistä. Raunioista tuskin löydetään enää monia ihmisiä hengissä, Helsingin pelastusjohtaja Marko Rostedt arvioi. Rostedt on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman joukkueenjohtajana sekä tehnyt YK:n pelastus- ja etsintäneuvostossa rauniopelastukseen liittyviä tasotarkistuksia.

Ihmisten selviämismahdollisuuksiin vaikuttaa myös rakennuskanta. Esimerkiksi Suomen kaltaisissa maissa betonirakennusten raudoitus aiheuttaa sen, että raunioihin jää koloja. Venezuelassa osa taloista on romahtanut pannukakuiksi, ja niistä selviytyminen on käytännössä mahdotonta. Ilmakuvat näyttävät, kuinka useita kerrostaloja romahti maan tasalle pahimmalla järistysalueella La Guiran. Rostedt arvioi, että vaikka paikallinen pelastustoiminta on jättänyt paljon toivomisen varaa, kansainvälinen apu on toteutettu Venezuelassa hyvin. Humanitaarista apua tarvitaan vielä pitkään, ja näin sanoo Haitin maanjäristyksen jälkihoitoon osallistunut sairaanhoitaja Piia Laitiainen. Akuutin etsintä- ja pelastusoperaatiovaihe alkaa pian olla ohi, mutta humanitaarinen työ on vasta alussa. Laitiainen saapui Haitiin kolme viikkoa maanjäristyksen jälkeen ja toimi Lääkärit ilman rajoja -järjestön komennuksella noin kaksi kuukautta. Hänen mukaansa maa oli täynnä kansainvälisiä apujärjestöjä, mutta apu oli hallitsematonta. Jotkut järjestöt tarjosivat loukkaantuneille akuutit leikkaukset, mutta eivät huolehtineet jatkohoidosta.