The ageing of the car fleet is already a safety risk

Maahanmuuttajat Oulussa kertovat yhä yhä ystävällisestä suhteestaan paikallisihin, mutta huolestuvat samalla väkivallan kasvamisesta. Näin kertovat neljä maahanmuuttajaa, jotka Oulun keskustassa haastateltiin Yle Uutisten jutussa. Heidän mielestään varovaisuus on tärkeää, ja he vaativat päättäjiltä kiirehtivää toimintaa. Samalla, että useimmat ihmiset ovat hyvin ystävällisiä, he kuulovat myös kohdataisia, joissa heitä katsotaan oudosti vain siksi, että oletetaan heidän olevan maahanmuuttajia.

Oulussa on raportoitu useita pyöräpuukotuksia, joissa ulkomaalaistaustaista henkilöä on kohdattu väkivaltaa. Poliisi ei sulje pois mahdollisuutta, että tekojen takana voisi olla yksi ja sama henkilö. Tämä on tapahtunut reilun vuoden aikana, ja pyörällä liikkuneen henkilön on aiemmin kerrottu myös käyneen kantasuomalaisten naisten kimppuun ja tönäisseen ulkomaalaistaustaista naista pyörän selästä. Vaikka monet maahanmuuttajat eivät ole kokenut itsensä häirityksiä, he ilmeisesti kuulovat muilta maahanmuuttajilta, että tällaisia tapauksia on ollut.

Erika Gallosa, joka on Oulussa viisi vuotta asunut, sanoo, että hän tuntee olonsa turvallisena, mutta on joka tapauksessa silti varovainen. Shromona Hossain, joka on kolme vuotta Suomessa asunut, pitää tapahtumia hurjina. Hän korostaa, että turvallisuuden tunne on pysynyt, vaikka esihenkilö kehotti häntä varovaisuuteen jo Valkean puukotusten jälkeen. Hossainin mukaan toistuvat väkivaltatapaukset ulkomaalaistaustaisia kohtaan voivat vaikuttaa myös koko maan maineeseen turvallisena paikkana. Hän itse kertoo edelleen haluavansa asua, opiskella ja työskennellä Suomessa.

Oulun kaupunki alkoi toteuttaa ratisminvastaista toimenpideohjelmaa Valkean puukotusten jälkeen. Uruguaylainen Ana Figueredo, joka on Oulussa seitsemän kuukautta asunut, ei näe sen vaikuttaneen asenneilmapiiriin riittävästi. Hän kertoo, että on kyllä osallistunut ohjelman tapahtumiin, mutta tarvittaisiin konkretiaa, että oikeasti tapahtuu jotakin. Figueredo vetoaa paitsi päättäjiin myös ruohonjuuritasoon, jotta pienetkin ulkomaalaisiin kohdistuvat häirintätapaukset saataisiin kitkettyä. Hän korostaa, että kouluissa ja perheissä pitäisi puhua siitä, että me olemme kaikki ihmisiä. Kaikkia on kunniotettava riippumatta siitä, mistä henkilö on kotoisin.

Toisaalta, Iltalehden artikkelissa keskitytään vesiliikenteen turvallisuuteen ja alkoholinhallintaan. Kansanedustaja Mira Nieminen (ps) on ehdottanut vesiliikenteen promillerajan alentamista 1,0 promillesta 0,5 promilleen. SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kannattaa tätä ehdotusta, koska hän pitää, että alkoholinkäytön vähentäminen vesiliikenteessä parantaa turvallisuutta. Heinosen mukaan monilla on mielikuva, että vesillä voi vähän naukkailla, mikä eroaa auton ratissa. Hän korostaa, että vesiliikenteen turvallisuus on merkittävä kysymys, johon pitää panostaa.

Lisäksi Yle Uutisten artikkelissa kuvailtiin Antti Lindtmanin, SDP:n puheenjohtajan, harrastusta moottoriveneilyn. Lindtman on hankkinut veneen pihaan, joka toimi Sofie-tyttären leikkimajana. Hän kokeili moottoriveneilyä viime kesänä, ja vene hankittiin talvella. Lindtmanin isä, Jouko Lindtman, on ollut aktiivinen demareissa ja on tuki poikansa poliittista uraa. Isä kertoo, että hän ei ole liiemmin neuvonnut poikansa politiikassa, mutta hän on kaksi neuvoa ja yksi haave, joka liittyy Kesärantaan. Lindtmanin vaimo, Kaija Stormbomin, kanssa asuu Vantaalla. Hän on nykyisin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja.

Kaikki nämä tapahtumat osoittavat, että Suomen eri osissa on erilaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien turvallisuus, väkivallan estäminen ja vesiliikenteen turvallisuus ovat kaikki tärkeitä aiheita, joita on pidettävä huolemme. Samalla, että yhä useammat ihmiset ovat ystävällisiä, on myös tarvetta kiirehtivälle toiminnalle, jotta kaikki voidaan kunnioittaa ja turvallisuus varmistaa.